Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Lapin sanastoon kuuluva gaissa tarkoittaa korkeaa tunturia, jonka huipulla lumi pysyy kesät talvet. Sehän sopii hyvin blogin osoitteeksi Pohjoiseen hurahtaneelle eteläsuomalaiselle, jolla on "sama pää kesät talvet". Täällä kirjoittelen pilke silmäkulmassa {#emotions_dlg.wink} pääasiallisesti otto-pojastamme käyttölinjaisesta kultsusta Kallesta, syntyjään saksalaisesta, englantilaiset sukujuuret omaavasta, Hilda flattineidosta. Toisinaan tarinaa myös löytölapsemme Onni-kissan puuhailuista, mökkeilystä Joronjäljellä, erästelystä ja kalastelusta. Hetken huumassa saattaa kirjautua myös muita jorinoita ohi aiheen... Lähinnä kaiketi yksinpuheluna, omaksi iloksi ja muistoksi.

 ***Kaikki kuvat ovat itse ottamiani, ellei toisin mainita. Ethän kopioi kuviani luvatta, kiitos.***

08.11.2011 - 07:24

Kallen kasvattajan pitämät NOME-treenit pyörähtivät käyntiin parin kuukauden tauon jälkeen. Kyllä niitä on odotettukin. ;) Harmi vaan, että Hildalla alkoi juoksu edellisenä päivänä. Eli Hildalla jää heti ainakin seuraavat pari kertaa väliin juoksun vuoksi.

Olin melko varma, että "Hilda huoleton", kuten Sari esittelyssään Hildan muille treenikavereille tituleerasi, olisi tosiaan huoleton ja etenkin kuriton metsäläinen. Siitä taitaa olla reilu kuukausi, kun Hilda on viimeksi nähnyt joukon koirakavereita. Täällä tuppukaupungissa lenkkeillessä, kun ei juuri kehenkään koskaan törmää...

Hilda olikin autosta otettaessa aivan tohkeissaan muiden koirien näkemisestä. Teki Hildamaisia pomppuja sinkaisten tasajalkaa neljällä jalalla puolentoista metrin pompun suoraan ylös. Miten se edes pystyy siihen?!? Sain Hildan kuitenkin rauhoittumaan, ja kas neitihän käyttäytyi treenien ajan suorastaan mallikkaasti.

Nuorten ryhmässä treenattiin tottelevaisuutta. Päällisin puolin Hilda meni harjoitteet hyvin. Vastaantulijan tervehtiminen istuttiin nätisti sivulla, mutta tämähän me opittiin jo kesällä omissa ryhmärämän toko-treeneissä. Ainoastaan Sarin lähestymiset olivat ainakin aluksi vaikeita. Hildan mielestä kivaa tätiä olisi täytynyt päästä pompaten tervehtimään!

Ohjaajat harjoittelivat olemaan puupökkelöitä. Koiralle vapautus ja sen jälkeen pönötimme puupökkelöinä huomioimatta koiraa. Ensimmäisessä puupökkelöharjoituksessa Hildalta pääsi hiljainen piippaus, mutta muuten se lähinnä istua napotti rauhallisena sivulla eikä yrittänyt vaatia huomiota tai sählätä.

Nuorten jälkeen oli Kallen ryhmän vuoro, mutta treenikavereita ei ilmaantunut paikalle, joten Kalle sai puolisen tuntia yksityisopetusta. Muistilinjat häiriöiden kera menivät hyvin. Myös sivulle ohjaus onnistui. Lähihaku tuotti hieman päänvaivaa, mutta siinä ohjaajakin voi tuijottaa taas peiliin.

Kalle oli treenien ajan intoa täynnä kuin ilmapallo. Kallen kanssa on niin ihana treenata, kun koiran koko olemuksesta puhkuu into noutamiseen! Ainoat miinukset Kalle saa ääntelystään. Piip, piip, piip alkaa kuulua heti, kun mitään ei tapahdu...

Kaisu & Helmi kirjoitti 08.11.2011 - 11:58
Minkälaisia häiriöitä teillä on linjalla?
Kirsi kirjoitti 09.11.2011 - 07:38
Tällä kerralla häiriöinä oli dameja sekä toinen koira. :)
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kiva, kun kävit!

Kuka kävi, jätithän tassunjälkesi
kommentteihin/vieraskirjaan, kiitos!

Laskuri aloitettu 15.1.2008

Blogissa seikkailevat:


Kultainen ottopoika Kalle
(BH Omskakas Inom Kort)
s. 24.1.2005


Saksan tuontitytär Hilda
(Kinclaith Armelle) s. 13.2.2010


Löytölapsi Onni-kissa
löysi meidät 21.10.2003

(klikkaamalla kuvia saat lisätietoja
seikkailijoista)

Ottamiani valokuvia:


(ottamiani kuvia ei saa kopioida!)

Onks tukka hyvin, näkyyks kello?
Monesko päivä tänään on?
free counters